Alkusyksystä päätin lopettaa blogini. En halunnut harrastusta, joka aiheuttaa jatkuvan huonon omatunnon. Pitäisi kirjoittaa, pitäisi julkaista, pitäisi sitä ja tätä.
Olin pitkään haaveillut ja suunnitellut siirtäväni kirjoittamisen Instagramiin. Ehkäpä lyhyemmät tekstit syntyisivät helpommin ja pystyisin sometilin kautta jakamaan ajatuksiani kirjoittamisesta useammin.
Mutta.
Blogillani on kuukaudessa yli 300 lukijaa. Palautteen mukaan harjoituksista on pidetty ja ne ovat olleet hyödyllisiä. Minulla on vielä ideoita ja tekstejä julkaistavaksi. Mietin, kumpi minua harmittaisi enemmän, lopettaa blogi kokonaan vai julkaista siellä silloin kun siltä tuntuu?
Joten arvaatte varmaan, mihin lopputulokseen päädyin. Jatkan blogia ja perustin sille tilin Instagramiin. Eli tuplasti hommia vapaa-aikaan :)
Instagramissa pohdin kirjoittamista ja sitä, miksi se on välillä niin vaikeaa. Haluan kirjoittaa, mutta lykkään ja lykkään sen aloittamista. Miksi kirjoittaminen tuottaa ongelmia? Miksi haluan harrastaa jotain, joka on niin vaikeaa?
Tiedän.
Kovin on pieni murhe tässä maailmankaikkeudessa. Mutta minusta teema on mielenkiintoinen. Jokainen kirjoittaja kärsii siitä joskus. Siitä, että tekstiä ei synny. Ei sitten millään. Jokaisessa kirjoittamisen oppaassa asiasta puhutaan ja annetaan vinkkejä, miten prokrastinaatiosta pääsee eroon. Ainakin vähäksi aikaa.
Luin Kimmo Svinhufvudin Kokonaisvaltainen kirjoittaminen -oppaasta erityisesti luvun Miksi kirjoittaminen tuottaa ongelmia.
Mielestä Svinhufvud kiteyttää asian hyvin: Kirjoittaminen on monimutkainen ja hienovarainen kone.
Hän luettelee erilaisia syitä, miksi kirjoittaminen on ongelmallista. Yhtenä syynä on hänen mielestään se, että kirjoittamiseen liittyy paljon hiljaista tietoa.
Hiljaisella tiedolla tarkoitetaan sitä, että kirjoittamiseen liittyviä vaatimuksia, käytäntöjä ja konventioita ei useinkaan verbalisoida vaan ne täytyy oppia hitaasti oman havainnoinnin kautta.
Avuksi hän neuvoo kirjoittamisen ongelmista keskustelemisen ja ongelmien tarkastelemisen. Ja sitä minun on tarkoitus Instagram-tililläni tehdä.
Opinnot avuksi, kun kirjoittaminen ei innosta?
Puoli vuotta sitten menetin kaiken kiinnostukseni kirjoittamiseen. Ei vaan innostanut. Luulin, että aika tekisi tehtävänsä ja innostus löytyisi uudelleen.
Odotin turhaan.
Syksyllä päätin, että minun oli tehtävä asialle jotain. Aloitin muutaman kirjoittamisen aineopintojen kurssin. Kuvittelin, että niiden avulla löytäisin innostukseni uudelleen.
Jotain on tapahtunut, vaikka en vieläkään ole saanut kirjoitettua mitään. (En laske blogin tekstejä tai Instagramin postauksia varsinaiseksi kirjoittamiseksi.)
Tervetuloa Instagramiin seuraamaan matkaani takaisin kirjoittamisen maailmaan!
