Rakenne riippuu paljon siitä, mitä olet kirjoittamassa. Jokainen rakenteeseen, kieleen, henkilöihin, kerrontaan ja vaikka fonttiinkin liittyvä ratkaisu vaikuttaa siihen, millainen romaanista tulee.
Draaman kirjoittamisessa ihanaa on se, että siinä ei ole niin paljon vaihtoehtoja, koska mikä tahansa tarina ei ole draamaa. Mutta proosassa on mielestäni enemmän vaihtoehtoja ja työläintä on se, että vain kokeilemalla tietää, mikä toimii omalla kohdalla.
Kesto, tempo, rytmi, tunnetilat, tunnelmat, erilaiset tekstilajit, jännitteet, käänteet, tarinalinjat ja säännöt ovat vain jotain tapoja hahmottaa rakennetta, eikä ole olemassa ohjetta siitä, minkälainen tempo tai tunnetilojen vaihtelu olisi hyvää tai huonoa.
Taisin kirjoittaa klikkiotsikon, kun kaikkihan sen tietää, että ei ole yhtä ja oikeaa ja parasta rakennetta romaanille.
Romaanin rakenne riippuu ideasta
Rakenteen tulisi palvella romaanin ideaa. Sama rakenne ei toimi kaikissa romaaneissa, koska tietynlainen rakenne palvelee tiettyjä ideoita. Romaanin rakenneoppeihin ei pidä suhtautua orjallisesti.
Tässä lista rakenteeseen liittyvistä asioista. Lähteenä olen käyttänyt Iida Rauman artikkelia.
Rakennetta voi ajatella kestojen kannalta. Ei ole merkityksetöntä, minkä kokoisista palasista teos rakentuu ja miten palat suhteutuvat toisiinsa. Rakenne voi perustua matemaattiseen suhdelukuun 1:0,618 eli kultaiseen leikkaukseen, voi mielenkiintoinen rakenne syntyä myös jonkin toisen suhdeluvun pohjalta. (Tarina jakautuu kahteen osaan, joista ensin tuleva on noin 62 prosenttia ja jälkimmäinen noin 38 prosenttia koko tarinasta. Tärkein käännekohta sijoittuu näiden kahden osan väliin. Tämä määritelmä on lainattu Kultainen leikkaus kirjallisuudesta -blogipostauksesta.)
Tekstimassan pituuden, sisäisen ajan ja osien vuorottelun voi ajatella vaikuttavan lukijan kokemukseen teoksen temposta eli sen nopeudesta tai hitaudesta. Tämä on sisäinen rytmi, joka syntyy laajimmillaan teoksen kokonaistempon vaihtelusta.
Pohdi, millaista emotionaalsta tai tunnelmallista vaihtelua tekstissä on vai onko sitä. Seuraako painostavaa kevyt vai vihamielinen?
Miten tekstilajit vaihtelevat? Vuorottelevatko filosofinen pohdinta, tarina, dialogi ja unenomainen kuvaus osasta toiseen?
Romaanin rakenne voi olla myös jännitteiden luomisena ja purkamisena. Kuten tekstissä voidaan synnyttää koomisia tai traagisia jännitteitä, jotka voivat kasvaa vaikkapa väkivallaksi tai rakkaustarinaksi.
Rakennetta voidaan ajatella myös tarinalinjojen kannalta. Romaani voi sisältää useita päällekkäisiä tarinoita, useita aikatasoja ja kertojia, ja tällöin teoksen rakenne voi olla mielekästä hahmottaa näiden keskinäisenä vuorotteluna.
Romaani voi rakentua jonkun säännön varaan. Se, että rakenne ja sisältö liittyvät toisiinsa, ei tarkoita, että rakenteen tulisi aina palvella sisältöä. Yhtä lailla teoksen lähtökohta voi olla rakenteellisessa ideassa, jolle haetaan sopivaa sisältöä.
”Saman teoksen rakennetta voidaan tutkia monesta näkökulmasta, ja teos voi pitää sisällään useita päällekkäisiä rakenteita, jotka luovat monimutkaisen kudoksen. Kesto, tempo, rytmi, tunnetilat, tunnelmat, erilaiset tekstilajit, jännitteet, käänteet, tarinalinjat ja säännöt ovat vain jotain tapoja hahmottaa rakennetta, eikä ole olemassa ohjetta siitä, minkälainen tempo tai tunnetilojen vaihtelu olisi hyvää tai huonoa. Tämän vuoksi romaanin rakenne eroaa ratkaisevasti televisiosarjan, lehtijutun tai vaikkapa tämän artikkelin rakenteesta.”
Lähde: Iida Rauma: Romaanin rakenteesta teoksessa Emilia Karjula: Kirjoittamisen taide ja taito 2014: Atena.
