Teksteillä on niin monta tulkintaa kuin on lukijaakin. Havahduin tähän konkreettisesti kun pyysin kahta kollegaa editoimaan tekstini. He työstivät tekstiäni näkemättä toisen kommentteja. Molemmat kiinnittivät huomiota otsikkoon, kumpikaan ei sitä ymmärtänyt. Tajusin sen johtuvan siitä, että otsikko liittyi haastattelussa käytettyyn fraasiin, jota en ollut selittänyt tekstissä ollenkaan. Se oli selvä, että se sai punakynää. Mutta muuten editointi oli erilaista riippuen siitä, kumman kommenteista oli kyse. Yhden virkkeen pystyi muokkaamaan kahdella eri tavalla ja molemmat olivat yhtä hyviä.
Lopullinen, julkaistava teksti on aina kompromissi, joka pyrkii siihen, että lukija saisi sen, mitä hän tekstiltä hakee - viihdykettä, tietoa tai suuria tunteita. En ole mustasukkainen tekstistäni, vaikka joskus hieman kirpaisee, kun huomaa editoinnissa oman, omasta mielestäni hauskan otsikon muuttuneen tylsemmäksi.
Toivottavasti sinulla on joku, joka lukee ja kommentoi tekstejäsi! Itse olen äärimmäisen kiitollinen, että minulla on!

Comments